Sotilaseläkeasia
Eduskunta on hyväksynyt 20.11.2015 Suomen hallituksen esityksen työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Sotilaseläkejärjestelmä kuuluu mukaan tähän lakipakettiin. Tämän hetkisen tiedon mukaan eläkeiän nosto toteutetaan Rajavartiolaitoksen sotilasviroissa olevalla henkilöstöllä siten, että sotilaseläkkeiden alkamista myöhennetään vuodesta 2018 alkaen kolme kuukautta vuodessa, kunnes myöhennys on 24 kuukautta. Tämä tarkoittaa sitä, että 2016 ja 2017 osalta eläköityvien virkamiesten osalta ei tapahdu mitään muutosta. 2018 alkaen niillä virkamiehellä, jotka ovat edellisten eläkepäätösten mukaisilla liukumilla, eläköitymistä myöhennetään kolme kuukautta vuodessa, kunnes myöhennys on 24 kuukautta. Niin sanotuilla uusilla sotilailla (vuoden 1992 jälkeen palveluksensa aloittaneilla) eläkeoikeus syntyy nykysäännösten perusteella useimmiten 55 vuoden eroamisiässä. Heillä sotilaseläke alkaa käytännössä 57 vuoden iässä. Muitakin Rajavartiolaitoksen eläkkeelle siirtymisikiä kuten 55, 60 ja 63 vuoden ikärajoja sekä lentäjillä 50 vuoden ikärajaa korotetaan. 2027 jälkeen näiden lisäksi otetaan huomioon vielä eliniän odotteen muutos. Tämä tarkoittaa sitä, että ”sotilaan alin vanhuuseläke sopeutettaisiin eliniän muutokseen ensimmäisen kerran vuodelle 2027, jolloin vuonna 1973 syntyneet täyttävät 54 vuotta. Vuonna 1973 syntyneen sotilaan alin vanhuuseläke muuttuisi 57 vuodesta yhtä monella kuukaudella kuin vuonna 1965 syntyneiden työntekijöiden yleinen alin vanhuuseläke muuttuu 65 vuodesta TyeL:n 83§:n nojalla”(lainaus HE:stä). Tämä tarkoittanee maksimissaan 2kk/vuosi lisää 57 vuoden päälle ikäluokittain.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on lausunnossaan kuitenkin kiinnittänyt huomiota tämän eläkeratkaisun tuomiin ongelmiin sotilaseläkejärjestelmän puolustuspoliittiselle tehtävälle. Lausunnossa asia on ilmaistu näin: ”Kun eläkeikä nousee asteittain, maanpuolustuksen ja rajaturvallisuuden edellyttämät välttämättömät järjestelyt voidaan ratkaista pidemmällä aikavälillä, jolloin yhtenä vaihtoehtona on tarkastella puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen palveluksessa olevaa henkilöstöä koskevaa muuta sääntelyä”
Rajavartiolaitoksen esikunta on käynnistänyt valmistelun Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetussa laissa säädettyjen eroamisikien tarkistamisesta vastaamaan eläkelainsäädännön muutoksia tarpeelliseksi katsottavilta osin. Tämä tarkoittaa sitä, että muutoksia täytynee tehdä ainakin Laki Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 35§:ssä, jossa on säädetty eroamisiät. Mikäli näin ei tehtäisi, olisi mahdollisesti vaikutuksena se, että sotilas joutuisi eroamaan palveluksesta esim. 55v iässä, mutta saisi sotilaseläkettä vasta 57v iässä.
Puolustusministeri Niinistö on plogissaan 12.11.2015 pohtinut asiaa näin: ”Puolustusministerinä minua huolettaa ammattireservin pieneneminen, joka uhkaa puolustusratkaisuamme. Kenelläkään ei ole vielä vastausta siihen, miten ammattireservin tarvittava määrä jatkossa saavutetaan. Keinona on esitetty mm. sotilasvirkojen määrän lisäämistä kuudella sadalla (kustannusarvio 40 M€/v), mutta tässä taloudellisessa tilanteessa se näyttää epätodennäköiseltä. Toisena vaihtoehtona on esitetty lisäeläkevakuutusta. Se on tutkimisen arvoinen vaihtoehto”.
Henkilöstöjärjestöt jatkavat työtä sen eteen, ettei nyt Suomen hallituksen tekemällä päätöksellä romuteta Suomen puolustusratkaisua, johon ainakin ennen sotilaseläkejärjestelmä olennaisena osana kuului.
Rajavartiolaitoksen hallinnassa olevien asuinhuoneistojen vuokrat ja eräiden muiden Rajavartiolaitoksen suoritteiden maksut.
Pitkään valmistelussa ollut RVLPAK D.33 on nyt allekirjoitusta vaille valmis. Määräyksessä eniten puhuttanut asia on ollut asumisen kallistuminen palvelussuhdeasunnoissa ja tilapäinen majoittuminen yhteismajoitustiloissa. Palvelussuhdeasuntojen vuokraa on jouduttu korottamaan verotusarvojen muutoksen myötä. Korotuksen ovat olleet tästä johtuen paikka paikoin kohtuullisen suuria. Tähän Rajavartiolaitos ei ole voinut vaikuttaa, koska verotusarvot määräytyvät Verottajan vuosittain asettamista verotusarvoista. Tähän on kuitenkin tulossa muutos. Mikäli uusi määräys menee läpi sellaisenaan, Rajavartiolaitos ei tulevaisuudessa näe tarpeelliseksi Rajavartiolaitoksen tehtävien edellyttämän toimintavalmiuden ylläpitämiseksi tukea siirrettävien ja rekrytoitavien virkamiesten asumista jälleen vuokraamalla palvelussuhdeasuntoja työssäkäyntialueilta kuin määräaikaisesti kolme vuotta siirrosta tai palveluksen aloittamisesta. Tämän jälkeen vuokrataso määräytyy liiketaloudellisin perustein kuten Rajavartiolaitoksen ulkopuolisillekin vuokrattaessa.
Muusta asumisesta ja majoittumisesta peritään verohallinnon määrittelemän käyvän arvon mukaiset korvaukset. Tämä tarkoittaa sitä, että majoittuminen yhteismajoitustiloihin tulee maksulliseksi. Maksun suuruus on 4,19€-0,66€ riippuen paikasta. Varallaolossa (sidottu) ja virkamatkaan liittyvä majoittuminen on kuitenkin edelleen maksutonta. Rajaturvallisuusunionin on vastustanut maksun asettamista. Rajaturvallisuusunionin saaman tiedon mukaan Rajavartiolaitos perustelee esim. yhteismajoitustiloissa tapahtuvan majoittumisen muuttamista maksulliseksi sillä, että majoittuminen voidaan verottajan mielestä tulkita asuntoeduksi. Lisäksi maksun asettamisella saadulla tulolla paikataan Rajavartiolaitoksen huonoa taloudellista tilannetta sekä saatetaan virkamiehet tasapuoliseen asemaan asian suhteen. Rajaturvallisuusunionin verottajalta saaman tiedon mukaan nykyisen kaltaista maksutonta työvuorojen välissä tapahtuvaa tilapäistä majoittumista yhteismajoitustiloissa ei voida pitää asuntoeduksi katsottavaksi asiaksi. Työvuorojen välissä tapahtuvan majoittumisen asettaminen maksulliseksi ei lisää virkamiesten tasapuolista kohtelua, vaikkakin määräyksessä on asetettu erisuuruisia veloituksia riippuen siitä kuinka syrjässä majoitustila sijaitsee. Syrjäiset virantoimituspaikat ovat kuitenkin niin syrjässä asutukseen nähden, että virkamies ei yleensä pysty valitsemaan sitä, lepääkö työvuorojen välin kotonaan vai nk. yhteismajoitustiloissa. Työmatkaliikenne tulee kasvamaan, työhönsidonnaisuus kasvaa ja tosiasiallinen lepoaika työvuorojen välissä lyhenee. Rajavartiolaitoksen toimintavalmiuden ylläpito heikkenee, koska ”reservi” joka on tullut virkapaikkojen lähellä majoittuvista virkamiehistä, vähenee oleellisesti.
Pääluottamusmies
Jouni Kurttila