NEUVOTTELUJA, NEUVOTTELUJA, NEUVOTTELUJA
Johdanto eli lyhyt oppimäärä neuvotteluista
Kuten kaikki jo tietävätkin, olemme Kiky sopimuksen kautta sidottuja sopimukselliseen tilaan 31.1.2018 asti. Vuosittainen työaika pitenee, lomarahoja leikataan määräaikaisesti, eikä palkankorotuksia tule. Tästä huolimatta virastot, kuten RVL, voivat neuvotella nk. jatkuvan neuvottelun periaatteella sopimusten alaisista asioista, mutta sillä ei saa olla kustannuksia nostavaa vaikutusta.
Neuvottelutoiminta on Rajavartiolaitoksessa aktiivista. Tämä johtuu osaltaan siitä, että Rajavartiolaitos on jatkuvan kehityksen ja sopeuttamistoimien keskellä, mutta myös siitä että yhdessä sovittujen sopimuksien sisältö ei kaikilta osin vastaa nykytilannetta. Tehtäviä tulee lisää, organisaatiota kevennetään, haittatöitä karsitaan, toimintaa joudutaan sopeuttamaan valtiovallan asettamien budjettileikkausten myötä jne. Tästä huolimatta ja tämän takia aktiivinen neuvottelutoiminta on tarpeen. Rajavartiolaitos on tehnyt suunnitelmat sopeuttamistoimista, joilla varmistetaan että jatkossakin Rajavartiolaitos voi hoitaa lakisääteiset ydintoiminnat mm. ilman irtisanomisia ja lomautuksia.
Rajavartiolaitos voi työnjohto-oikeudella määritellä mm. miten tehtävät hoidetaan, miten toimitiloja, ajoneuvoja, lentokoneita tai veneitä käytetään, kunhan ne eivät ole lain tai asetusten vastaisia. Tämänkaltaisiin asioihin ei yksittäisellä henkilöstöjärjestöllä ole juurikaan sanottavaa. Ja nämäkin toimet saattavat tuntua yksittäisen virkamiehen kannalta saavutettujen etujen heikennykseltä. Ja sitähän ne tuppaavatkin olemaan.
Yhdessä sovitut sopimukset, kuten Rajavartiolaitoksen työaikasopimus ovat asioita, joista henkilöstöjärjestöt ja Rajavartiolaitos ovat yhdessä sopineet. Sopimukset allekirjoitetaan ja sitten niitä noudatetaan. Henkilöstöjärjestöllä ei ole mahdollisuutta tulkita sopimuksia, mutta työnantajalla on. Mikäli työnantajan tekemät tulkinnat ovat henkilöstöjärjestön mukaan sovitun vastaisia, on niistä mahdollista käynnistää erimielisyysneuvottelut, joista ratkaisu viime kädessä tulee työtuomioistuimesta.
Kun sopimuksen alaisesta asiasta neuvotellaan ja sen vaikutuksella tulisi olemaan kustannusvaikutuksia, pitää siis tällä hetkellä varallisuus löytää sopimuksen sisältä. Mikäli varallisuutta ei löydy, tai löydetyn varallisuuden käytöstä ei päästä yksimielisyyteen, sopimus jatkuu entisellään.
Rajavartiolaitoksessa käytettävät työaikamuodot
Rajavartiolaitoksessa on käytössä kaksi työaikamuotoa jaksotyö ja virastotyö. Rajavartiolaitoksen työaikasopimuksen 1§:n soveltamisohjeessa on todettu, miten näitä kahta eri työaikamuotoa käytetään. Rajavartiolaitos on esittänyt muutostarpeet soveltamisohjeessa sovitun mukaisesta poiketen. Työaikamuodon muutostarvetta tarkastellaan ainakin seuraavissa työyksiköissä (vast.) sekä tehtävissä:
1) valmiusjoukkueet
2) johtokeskukset
3) rikostorjuntayksiköt ja vartiostojen esikuntiin sijoitetut tutkintaryhmät
4) Helsingin rajatarkastusosasto
5) RVLE:n tilanne- ja riskianalyysikeskus
6) varusmiesyksikön päällikön, varapäällikön ja toimistosihteerin sekä asentajan,
huoltoasentajan, varastomiehen, tietotekniikkasuunnittelijan, järjestelmäsuunnittelijan
ja -asiantuntijan, suurtalouskokin, emännän, ravitsemispäällikön ja
– työnjohtajan, laitossiivoojan, kiinteistömestarin ja -huoltajan ja teknillisen isännöitsijän
tehtävät
Muutosesitys tarkoittasi listauksessa esitettyjen virastotyöaikaa tekevien osalta muutosta virastotyöajasta jaksotyöhön. Käytännössä tämä tarkoittaa 6h työajanlisäystä, tuntipalkan alennusta, jolla on mm haittatyökorvauksiin alentava vaikutus. Itse kuukausipalkkaan muutoksella ei olisi vaikutusta. Rajaturvallisuusunioni ei hyväksy työnantajan esitystä yksipuolisesta voimassa olevan ja yhteisesti sovitun sopimuksen soveltamisohjeen muuttamisesta. Rajaturvallisuusunionin mielestä työnantaja ei voi yhteistoimintamenettelynä päättää Rajavartiolaitoksessa sopimuksella, yhteisesti sovitun sopimuksen soveltamisohjeen ja vakiintuneen käytännön mukaisesti ilman sopimusneuvotteluita edellä mainittujen työyksiköiden sekä tehtävien työaikamuotojen muuttamisesta.
Paikallisneuvottelut
Rajavartiolaitoksen ja Rajaturvallisuusunionin välillä käytiin 24.1.2017 paikallisneuvottelut 4 erimielisyysasiasta. Junanhytissä tapahtuvasta yöpymisestä ja sen vaikutuksesta matkapäiväkorvaukseen ei päästy yksimielisyyteen. Asia etenee keskustason neuvonpitoon, koska kyseessä on yleisen virkaehtosopimuksen tulkinta. OSC, etukäteen tiedossa olevien taulukkovajausten teettämisestä minimistä maksimiin ja yksittäisen tehtävän vaativuusarviointierimielisyyden osalta kävimme työnantajan kanssa lisäkeskusteluja. Työnantaja otti vastaan perustelumme ja vastaa kahden viikon sisällä, onko meillä mahdollisuus päästä työnantajan kanssa asioista yksimielisyyteen.
Koiratoimintaa ohjaava uusi pysyväisasiakirja on saatettu voimaan 1.1.2017
Muutoksia aikaisempaan on mm koiratoiminnan operatiivisissa vaatimuksissa, rajakoiralle asetetuissa vaatimuksissa, koiratoimintahenkilöstössä ja sen tehtävissä, koulutusjärjestelmässä ja testausjärjestelmässä. Kyseessä on merkittävä muutos entiseen verrattuna. Siirtymäaika uuden järjestelmän lopulliseen käyttöön ulottuu 31.12.2019 asti. Tällöin kaikkien koirien tulee läpäistä uudet vaatimukset pl. rajatarkastuskoirat. Uuden järjestelmän koulutus on alkanut jo RMVK:lla koiraohjaajien osalta. Koulutusvastaavien koulutus aloitetaan 2018. Uusi pak ei enää tunnista koiratoimintavastaavaa. Tästä syystä palkkalautakunnan puheenjohtaja on todennut palkkalautakunnan pöytäkirjassa 1/2017, että koiratoimintavastaavien tehtävät tulee arvioida uudestaan. Tämä on tietenkin tällä hetkellä hiukan vaikeaa, kun hallintoyksiköissä ja työpisteissä ei ole vielä ehditty miettiä miten toiminnat koiratoiminnan osalta järjestetään uudestaan. Sama ongelma on koulutusvastaavien osalta. Koulutusvastaavien tehtävän sisältöä, tai edes sitä missä koulutusvastaavia tarvitaan, ei ole mietitty. Koiraohjaajien osalta pysyväisasiakirja asettaa myös lisää vaatimuksia. Koiraohjaajalta vaaditaan pidempää kokemusta, kuin ennen. Tästä syystä kaikkien koiraohjaajien on syytä nyt kevään kehityskeskusteluissa vaatia tehtävän edellyttämän vähimmäistyökokemuksen nostoa tasolta 2 tasolle 3.
Eli neuvottelujen merkeissä jatketaan myös vuonna 2017
Pääluottamusmies Jouni Kurttila