Käyttäjätunnus:

Salasana:


Olen unohtanut tunnukseni

Löytyykö budjettiriihestä Rajavartiolaitokselta puuttuvat rahat?

Lisätty: 25.08.21 22:16:12    Muokattu: 26.08.21 09:50:14

Löytyykö budjettiriihestä Rajavartiolaitokselta puuttuvat rahat?

Rajavartiolaitokseen kohdistuneet säästö- ja menoleikkaukset viimeisen vuosikymmenen aikana ovat aiheuttaneet mittavia sopeuttamistoimenpiteitä. Vuosien varrella on saatu kompensoitua säästöpäätösten aiheuttamia heikennyksiä toiminnallisiin kehyksiin, mutta suorituskykyä ei ole pystytty nostamaan sille tasolle, josta säästö- ja menoleikkaukset alkoivat.

Vuonna 2020 henkilöstä oli 2896. EU-velvoitteet tulevat vaatimaan nyt ja tulevaisuudessa merkittävää panostusta ja edellyttää henkilötyövuosikehyksen nostamista 3000 vuoteen 2025 mennessä. Tämäkään ei tule riittämään, koska eurooppalaisen raja- ja merivartioston velvoitteet Suomen osalta tulevat kasvamaan 2027 saakka. 

Rajavartiolaitos kärsii mittavista sisäilmaongelmista toimitiloissaan. Väistötiloissa on tällä hetkellä kymmenen prosenttia Rajavartiolaitoksen väestä, jotka johtuvat pääasiassa heikosta sisäilmasta. Rajaturvallisuusunioni vaatii rahoituksen löytymistä budjettiriihestä, jotta Rajavartiolaitoksen henkilökunta pääsee työskentelemään terveessä ja turvallisessa ympäristössä. Näihin ei ole valitettavasti varattu rahaa, eikä toimintamenoihin ole sisällytetty kompensaatiota jatkuvasti nouseviin vuokrankorotuksiin. Välttämättömiä rakennushankkeita on tällä hetkellä toistakymmentä, joihin ei ole rahaa. Rahaa puuttuu vuonna 2022 2,3 miljoonaa euroa ja vaje tulee nousemaan vuoteen 2025 mennessä 3,5 miljoonaan euroon.

Rahakirstu näyttää siltä, että Rajavartiolaitos kykenee pitämään toimintansa nykyisellä tasollaan vuodet 2021 ja 2022. Siitä eteenpäin ei hyvältä näytä, 2023 toimintamenoista puuttuu 11 miljoonaa euroa ja jo aikaisemmat säästöpäätökset vähentävät toimintamenoja vielä 2 miljoonaa euroa lisää. Rajavartiolaitoksen toimenpiteillä ei voi vaikuttaa kiinteisiin kustannuksiin.

Mikäli Rajavartiolaitoksen operatiivinen suorituskyky halutaan ylläpitää edes nykyisellä tasolla, tarvitaan yhteensä 18 miljoonan euron lisärahoitus kehyskauden lopulla ICT-menojen kustannusten nousun ja toimitilojen rahoitusvajeen takia.

Kehyspäätöksessä ei ole varattu rahaa vanhentuvien Dornier -valvontalentokoneiden korvaamiseen, vaikka niiden käyttöikä päättyy vuonna 2025. Valvontalentokoneet ovat valtakunnallisesti olennainen työkalu mm. merellisten öljypäästöjen torjunnassa. Rajavartiolaitos tarvitsee vähintään 5 miljoonan lisärahoituksen, että se kykenee suorittamaan lentokalustollaan niille asetetut lakisääteiset tehtävät.

Kaikki nämä puuttuvat rahat tarkoittavat henkilötyövuosina 300 henkilötyövuotta. Rahoitusvaje iskee merkittävimmin vuodesta 2024 alkaen Rajavartiolaitoksen operatiiviseen suorituskykyyn ja se vaikuttaa negatiivisesti kaikkien Rajavartiolaitoksen lakisääteisten tehtävien suorittamiseen: rajanylitysliikenne hidastuu, HARVA-alueilla turvallisuusviranomaisia ei juuri tule näkymään, kun poliisinkin resurssit heikkenevät, meripelastuksen vasteajat kasvavat ja kalliit vartiolaivat joudutaan pitämään enenevässä määrin satamissa.

Tässäkö on poliittisten päättäjien kiitos Rajavartiolaitoksen virkamiesten venymisestä? Porukkaa pihalle ja venytetään vieteriä entisestään, kun se koronatoimien aiheuttamien jatkuvien komennusten jatkuessa on jo äärimmilleen venytetty.

 

Rajaturvallisuusunionin toimisto
Ratamestarinkatu 11
00520 Helsinki

Puh: +358 (0)9 148 5824
toimisto(at)rtu.fi

Facebook Twitter

Kaakon Nettipalvelu Oy